Suomen seikkailu-urheiluliiton ensimmäinen puheenjohtaja tulee Lapista. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana hallitus on kokoontunut lukuisia kertoja Kati Vehmaksen johdolla. Liiton puheenjohtaja Vehmas on Ylläksellä työskentelevä seikkailu-urheilun lajiaktiivi. Liiton ensimmäisen puheenjohtajuuden hän ottaa kunniatehtävänä.
”Kyllähän tämä on kunniatehtävä, mihin ajaa syvä rakkaus lajiin. Työtä on meillä paljon edessä ja onneksi jo tehtynäkin. Olen jo siviiliammattini vuoksi päätynyt rakentamaan nettisivut, tuottamaan niille sisältöjä, perustellut sometilejä ja rakennellut kuvapankkia. Hallituksen panoksen lisäksi mukana on ollut laajasti myös muita kisajärjestäjiä esimerkiksi luomassa SM-sarjan konseptia ja sääntöjä.” kommentoi Vehmas.
Seikkailu-urheiluliiton puheenjohtajana Vehmas haluaa kehittää lajin tunnettavuutta ja koota kisajärjestäjät yhteen rakentamalla liiton toimintaa myös heidän tarpeistaan. Erityisenä tavoitteena hänellä on lajin uskottavuuden kehittäminen. Se rakentuu Vehmaksen mukaan kaikkien tapahtumien myötä. Yhteiset materiaalipohjat kisajärjestäjille vakiinnuttavat tapahtumien sääntöjä ja konsepteja. Tätä myötä kisailijoilla on helpompi osallistua ja he tietävät hiukan paremmin, mitä kisoissa tapahtuu, miten voittaja ratkeaa, ja mitä on sallittua tehdä kisan puitteissa ja mitä ei. Tästä huolimatta on tärkeää, että tapahtumilla on mahdollisuus myös säilyttää omat erityispiirteensä.
Lue lisää seikkailu-urheilun tulevan kesän tapahtumista >>>
Vehmas ajatui seikkailu-urheilun pariin vahingossa
Vehmas kuvailee itseään ”sydänjuuriaan myöten” seikkailu-urheilijaksi. Hän on pitänyt seikkailu-urheiluun ja sen alalajeihin erikoistunutta Napapiirinseikkailija-blogia lähes 10 vuotta. Blogin pyyteetön tavoite on ollut edistää lajin tunnettavuutta ja auttaa kiinnostuneita varusteissa ja harjoittelussa.
Näin pääset seikkailu-urheilussa alkuun >>>
”Rakastuin seikkailu-urheiluun heti ensimmäisessä tapahtumassani, mihin päädyin hiukan vahingossa. Sen jälkeen keskittyminen maastopyöräilyyn jäi ja haaveilin vain kansainvälisistä seikkailukisoista.”, kertoo Kati. Todella monipuolisella kestävyysurheilutaustalla oli helppo lähteä varamieheksi ensimmäiseen Lapin Kulta Challengeen Luosto – Pyhätunturin alueelle. Aiemmin kilpailumielessä useita lajeja, erityisesti hiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua harrastanut Vehmas, oli juuri löytänyt maastopyöräilyn Enduron kisat. Sen myötä oli helppo lupautua seikkailukisajoukkueeseen.
Seikkailu-urheilusta muodostui Vehmakselle tärkein laji. ” Olen ollut tasaisen hyvä useissa erilajeissa, olematta kuitenkaan loistava missään. Aina on tuntunut, että kisoissa matka loppuu kesken. Seikkailukisoissa näin ei välttämättä tapahdu. Olen päässyt monta kertaa manaamaan, eikö tämä lopu ikinä! ja toki päättänyt kymmeniä kertoja, että en enää ikinä osallistu yhteenkään seikkailukisaan.”
Kansainväliset kisat sytyttävät kokeneen kisaajan
Vehmas on ehtinyt näiden vuosien aikana kisata seikkailu-urheilussa jo reilusti yli 20 vuotta. Siihen on mahtunut lukuisia kotimaisia kisoja ja startteja. Kansainvälisissä kisoissakin hän on kiertänyt yli 10 vuotta. Vehmas on kisannut useissa erilaisissa kansainvälisissä joukkueissa.
”Saan joka vuosi muutamia kyselyjä ulkomaisiltä joukkueilta, voisinko kisata heidän kanssaan. Näihin tilaisuuksia tutustua muiden lajin joukkuekulttuureihin ja ihmisiin, olen usein tarttunutkin.”
Taukoa kisaamisessa on tullut ainoastaan raskauksien aikana. Silloinkin tosin Vehmas kisasi lähes puoleen väliin raskautta ja perusti Lappiin seikkailu-urheilun erikoisseuran, sekä AC24-kisatapahtuman. Monipuolinen lajitausta on ilman muuta ollut tärkeä uuden liiton ensiaskeleiden vetämisessä.
Seikkailu-urheilu tarjoaa harvinaislaatuisia kokemuksia. Niihin pääse käsiksi jo helposti lähestyttävissä, muutaman tunnin tapahtumissa kotimaassa. Uskomattomimmat kokemukset ja myös kommellukset liittyvät usein monipäiväisiin kisoihin ja vieraisiin olosuhteisiin. Yleinen kansainvälisen seikkailukilpailun mitta esimerkiksi ARWS-kisasarjassa on 70-120 tuntia, eli kolmesta vuorokaudesta eteenpäin.
” Hienoimpia hetkiä ovat mielestäni pitkän kilpailun yöt. Ensimmäinen yö on usein minulle vaikea, ja vauhtiakin on usein vielä varsin paljon. Mutta seuraavat yöt ovat usein maagisia. Oma kehoni sietää hyvin neste- ja energiavajetta sekä unettomuutta. Nautin eniten toisesta, ja kolmannesta yöstä, jolloin aivot vielä jollain tasolla toimivat, ja meno tuntuu hyvältä. Yöt ovat luonnossa maagisia: on pimeydessä näkyviä vuorten silhuetteja, laaksoissa avautuvia pikkukylien valoja. Kasteesta kostea metsä ja otsalampun valossa eteneminen vievät elämän perusasioiden äärelle. Ei tarvitse ajatella, kuin syömistä, juomista ja pistellä jalkaa toisen eteen.”
ARWS-sarjan kilpailuissa kisataan neljän hengen joukkueena, jossa on oltava vähintään yksi nainen. Vehmas vastaa usein joukkueen reittikirjasta, ja sen myötä taktiikasta ja aikataulusta. Pitkissä kisoissa on oltava käsitys, mihin tahtiin oma joukkue kilpailun radalla tulee etenemään. Tärkeää on myös pitää joukkue tietoisena, mitä tapahtuu seuraavaksi, ja mitä varusteita tarvitaan.
”Omat vahvuuteni liittyvät kokemukseen ja taustaani tutkijana. Olen kerännyt paljon dataa aiemmista kisoista, minkä perusteella pystyn varsin luotettavasti ennakoimaan joukkueemme etenemistä. Minulla on myös vahva käsitys varusteista, ja pystyn toimimaan huolloissa suhteellisen nopeasti ja tarkasti, auttaen muita varusteiden kanssa.” Suunnistamiseen Vehmas ei osallistu, kuin mielipidettä kysyttäessä.
” Olen niin hyvä suunnistaja, että tiedän, etten ole tarpeeksi varma suunnistaja kansainvälisiin kisoihin.”
Seikkailu-urheilun sai myös kansainvälisen lajiliiton
Vehmas on ollut mukana myös reilun vuoden päivät kansainvälisen seikkailu-urheilu liiton taustaselvitystyössä, sekä nyt perustetun liiton Advisory Boardissa. Vehmas oli Suome seikkailu-urheiluliiton puheenjohtajana allekirjoittamassa kansainvälisen seikkailu-urheiluliiton perustamiskirjaa. IARA – eli International Adventure Racing Association perustettiin vuoden vaihteessa 2023 -2024.
”Suomen seikkailu-urheiluliiton ensimmäinen painopiste on kansallinen järjestäytyminen ja tapahtumajärjestäjien tukeminen. Sen lisäksi on tärkeää, että olemme mukana kansainvälisessä lajiperheessä ja päätöksenteossa. Tämän pohjalta haluan kehittää suomalaisten joukkueiden ja erityisesti myös naisten polkua kansainväliselle tasolle. Kuilu suomalaisten tapahtumien ja ARWS-sarjan vaatimusten välillä on ollut hiukan liian iso. Rakennetaan nyt sen yli siltaa yhdessä porukalla.”
