Seikkailu-urheilukilpailut ovat yleensä pitkiä kestävyysurheilukilpailuita. Niiden kesto vaihtelee kolmesta tunnista jopa 10 vuorokauteen. Seikkailu-urheilussa päälajit ovat maastopyöräily, melonta ja juoksu (=trekking). Päälajit muodostavat yleensä vähintään 90% kilpailun ajasta. Koska kilpailuiden järjestäjät saavat itse suunnitella kilpailun pituuden ja luonteen kisamaahan ja maastoon sopivaksi, kilpailuissa on usein myös muita lajeja. Muita lajeja ovat esimerkiksi uinti, purjehdus, ratsastus, rullaluistelu sekä erilaiset köysitehtävät. Kaikki seikkailu-urheilussa esiintyvät lajit suoritetaan urheilijan ja joukkueen omin voimin ja tekniikalla. 

Seikkailu-urheilukilpailut ovat pääsääntöisesti aina joukkuekilpailuita. Suomessa järjestettävissä kilpailuissa joukkueessa on 2-4 henkeä. Kansainvälisissä kilpailuissa yleensä aina joukkueen muodostaa neljän hengen joukkue. Joukkueessa on yleensä aina oltava molemman sukupuolen edustajia. Suosituin joukkuemuoto kilpailuissa on yhden naisen ja kolmen miehen joukkue.

Seikkailu-urheilussa kartanlukutaito on erittäin tärkeä osa lajia. Kilpailuissa joukkueet etenevät jokaisella osuudella kartan avulla rastilta (CP = control point) rastille. Etenemismuoto, esim. melonnasta maastopyöräilyyn vaihtuu huoltopisteellä (TA = transition area = vaihtopaikka). Karttojen mittakaavat vaihtelevat 1:5000 mittaisesta jopa 1:100000 mittakaavaiseen. Myös erilaisia erikoiskarttoja, kuten suunnistuskarttoja esiintyy usein kilpailuissa.

Lue lisää: Seikkailu-urheilun historia

Seikkailukisoissa edetään yhtäjaksoisesti

Yleensä seikkailu-urheilukilpailut ovat ns. ”Nonstop style” kilpailuita. Se tarkoittaa, että yhteislähdön jälkeen ensimmäisenä maaliin tullut joukkue on voittaja. Matkan aikana joukkue päättää itse taukojen määrästä ja pituudesta. Kilpailussa kannetaan turvallisuuteen ja osuuksien suorittamiseen liittyvää tavaraa, esimerkiksi kiipeilyvaljaita mukana. Reppujen paino on suurimmillaan jopa 15kg. Joukkue vastaa kilpailun aikana itse myös riittävästä energian saannista, joten repuissa kulkee aina mukana myös energiaa. 

Turvallisuus on erittäin tärkeä osa lajia ja ennen kilpailuita joukkueet saavat tietoonsa ns. pakollisten varusteiden listan. Niiden joukossa on myös mm. EA tarvikkeet. Lisäksi kilpailuissa voi olla esimerkiksi Dark Zone alueita. Niillä liikkuminen on kiellettyä tiettynä vuorokaudenaikana, yleensä kuitenkin pimeällä.

Seikkailu-urheilu sanastosta Napapiirinseikkailija – blogissa >>>

Ei pelkästään kunnolla – laji vaatii monenlaista osaamista

Tärkeä osa seikkailu-urheilukilpailua on hyvä valmistautuminen sekä taktinen osaaminen. Valmistautuminen pitää sisällään monipuolista harjoittelua sekä kilpailuita. Erityisen tärkeä on tuntea joukkueen jäsenten toiminta ja käyttäytyminen monipuolisessa lajissa, myös väsymyksen alla. Kansainvälisiin kilpailuihin lähtemisen edellytyksenä on hyvä tekniikkaharjoittelu sekä useamman kotimaisen kilpailun suorittaminen. Hyviä ensimmäisiä kansainvälisiä kisoja ovat esimerkiksi ARWS Europe -sarjan kilpailut. Suomessa tällainen on Endurance Quest, joka soveltuu hyvin ensimmäiseksi kansainväliseksi kisaksi.

Lajin aloittaminen on helppoa. Urheilija tarvitsee urheiluun soveltuvat vaatteet sekä maastopyörän. Erikoisvälineet kuten melontakalusto ja esimerkiksi tarvittavat kiipeilyrastien kiipeilyköydet tulevat järjestäjiltä. Suunnistustaito ja maastossa monipuolisen liikkumisen taito ovat perustaitoja seikkailu-urheilijalle.

Suomen seikkailu-urheilun tapahtumakalenteriin